San Marino oli pettymys. Toki maisemat olivat vanhasta San Marinosta upeat ja vaikuttavat, mutta muuten tunnelma oli kuin Alanyan basaareilla; piraattituotteita hajuvesistä kelloihin ja laukkuihin. Ja niin koskettavan kuin paikasta olisi voinut rakentaa! Siitä oli kuitenkin tehty Tauno-turistille suunnattu ketjukohde, jossa maiseat ja historiallinen kaupunki jäi “Guccin” ja “Luis Vuittonin” varjoon. Sanmarinolaisilla näyttää olevan paniikki saada nyhdettyä keinolla millä hyvänsä vierailevista matkailijoista joka penni irti.
Päivän pelasti – kuinka ollakaan – viinakaupan pitäjät. Veljekset (con la bella figura ;) ), jotka osasivat pari sanaa suomea, ihan siksi vain, koska Jari Litmanen on hyvä tyyppi. Onhan se vaihtelua puhua välillä Jarista, eikä iän kaiken Kimistä. “Voisitko selittää, miksi Kimi vaihtoi ralliin, mitä Kimin päässä liikkui?” Vaikka meitä suomalaisia onkin kovin vähän, ihan niin symbioosissa ei eletä, että Kimin ajatukset tietäisin.
Parkki löytyi kaapelihissin vierestä, autolla ei ylös kannattanut yrittää. Ei korkeanpaikankammoisille.
Niin. Ja venäjää saa sietää sisäänheittäjiltä. Sbasiba.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti